helmikuu 5, 2020

Vanhainkodin raunioista ÄlyAsemaksi

Vanhainkodin raunioista ÄlyAsemaksi

ÄlyAsema on tutkimusasema metsässä. Paikka jonne voi mennä ja paikka jossa voi viipyä. Istua ja kuunnella, nuuhkia ja haistella. Virtaava vesi purossa, linnunlaulua korvissa. ÄlyAsema on oppikirja luonnossa, keskellä aarniometsää, historiallisen Purolan vaivaistalon raunioilla, Kalliopuron luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä.

No, mistä tuo tuollainen ajatus tuli?

ÄlyAsema on ÄlyPihlaja ja tutkimusasema ”samassa sanassa”. Idean tausta juontaa juurensa syksyyn 2018, kun Pihlajavedellä visioitiin miten älykäs, digitaalinen Pihlajavesi syntyy? Keskustelu liittyi Suomen älykkäin kylä -kilpailuun, jonka päätavoitteena on parantaa elämänlaatua ja elinmahdollisuuksia Pihlajavedellä. Aihe herätti monia kysymyksiä, ehkä myös pelkoja. Kuinka voisimme parantaa elämänlaatuamme Pihlajavedellä tai varmistaa, että Pihlajavesi tarjoaisi vastedeskin elinmahdollisuuden kaikenikäisille ihmisille? Aihetta lähdettiin pohtimaan pala kerrallaan, eri säikeiden eli aihepiirien kautta.

Samaan aikaan käytiin myös keskustelua Pihlajaveden ala-asteen tulevaisuudesta. Sytyke koulukeskusteluun muodostui Keuruun kaupungin julkaisemasta sivistyspalveluiden palvelurakenne- ja tarveselvityksestä, joka on yksi osa isompaa strategista kokonaisuutta, jonka kautta Keuruu haluaa julistautua lapsiperheiden paratiisiksi vuonna 2022. ”Lapsiperheiden paratiisi” -teema pyrkii esiintuomaan palveluita ja asumisympäristön tarjoamia mahdollisuuksia, joiden avulla muuttoa harkitsevia lapsiperheitä saataisiin houkuteltua kunnan asukkaiksi. Taustalla Keuruun kuntalaisten kasvava keski-ikä ja väkiluvun lasku.

Pihlajaveden ala-asteen historia alkaa 113 vuoden takaa - nyt puhutaan oikeasta kyläkoulusta.

Sivistystoimen selvityksessä yhtenä tarkasteltavana toimenpiteenä on listattu Pihlajaveden ala-asteen jatkon selvittäminen. Tällä hetkellä noin 20 oppilaan Pihlajaveden ala-asteen olemassaolo ei välttämättä vaikuta paperilla kovin merkitykselliseltä, mutta se avaa myös monia mahdollisuuksia, varsinkin kun pohditaan millä keinoin Keuruu voi erottautua muista paikkakunnista ja kilpailla muuttoa harkitsevista lapsiperheistä isompien maakuntakeskuksien kanssa. Aina iso ei ole parempi, siitä ajatuksesta Pihlajavedelläkin lähdettiin liikkeelle.

Vastineeksi kaupungin toimittamalle selvitykselle Pihlajaveden koulun johtokunta ja Pihlajaveden kyläyhdistys ry allekirjoittivat esityksen, jossa tuodaan esille asioita Pihlajaveden koulupalveluiden kehittämiseksi. Esityksen kehitysnäkymissä ja visioissa hahmoteltiin opetuksen integroimista entistä tiiviimmin Pihlajaveden ala-asteen erityisominaisuuksia kohden. Näistä keskeisenä koulun sijainti luonnon keskellä, joka luo erinomaiset puitteet mm. ilmiöpohjaiselle ja toiminnalliselle opetukselle.

Esityksessä hahmoteltiin visioita koulun teeman suuntaamisesta entistä näkyvämmin kohti metsää ja luontoa. Pihlajaveden ala-aste voisi profiloitua muista kouluista erottuen niin sanottuna metsä- ja ulkokouluna, jossa ulkona oppiminen toimisi yhtenä opetuksen kulmakivistä Liikkuva Koulu -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tämä ei tarkoittaisi opetuksen siirtämistä pois koulurakennuksesta, vaan opetus sisältäisi sekä koululuokassa tapahtuvaa lähiopetusta että ulkonaoppimista.

Tämänkaltainen lapsiin ja opetukseen kohdistuva suuntaus voisi vaikuttaa siihen, että Pihlajavedestä ja samalla myös Keuruusta, tulisi lapsiperheiden näkökulmasta katsoen mielenkiintoinen asuinpaikka ja houkutteleva kasvuympäristö. Ajatuksesta innostuneet yrittäjät löivät päät yhteen ja lähtivät ideoimaan kuinka kyläläiset ja paikalliset toimijat saataisiin mukaan koulun toimintaan ja sitä kautta luomaan hyvää, joka heijastelisi myös ulospäin - syntyi ajatus ÄlyAsemasta.

Ideasta hankkeeksi

ÄlyAsema on paikallisten toimijoiden eli Tiedetilan ja Pihlajaveden Aseman yhdessä ja Suomen älykkäin kylä –kisan kautta syntyneen ÄlyPihlajan hengessä hahmottelema yhteistyöhanke. Hankkeen tarkoitus on rakentaa yhteistyötä Pihlajavedellä vaikuttavien yhdistysten, yritysten ja kyläläisten välille ja sitä kautta tukea paikallisen kyläkoulun toimintaa.

Kuulumme yhteen: kylä + koulu = kyläkoulu.

Sanotaankin, että kyläkoulu on kylän sydän – kylä hengittää ja elää koulun kautta. Kylätien varressa seisova koulurakennus symboloi jatkuvuutta ja kertoo kylän elinvoimaisuudesta. Koulun toimintaa tukemalla, tuetaan samalla kylän elinvoimaisuutta. Lapset huomaavat, että yhteistyössä on voimaa. Autamme toisiamme, etsimme ja tutkimme yhdessä.

Hankkeen tavoitteena on perustaa oppimista tukeva paikka, jossa opetusta voidaan toteuttaa elämys- ja seikkailupedagogiikan menetelmin. Keskiössä ulkona oppiminen ja metsäopetus. Samalla suunnitellaan malli, jonka avulla kylä voidaan liittää mukaan kyläkoulun toimintaan.

Hanketta on tarkoitus pilotoida Pihlajavedellä. ÄlyAsema rakennetaan Pihlajaveden koulun läheisyyteen, siten että hankkeen kautta voidaan tuottaa resursseja koulun opettajien vapaasti hyödynnettäväksi ja että paikka olisi helposti sekä kyläläisten, että koululaisten saavutettavissa.

Hankkeen ensimmäisen vaiheen jälkeen suoritetaan palautekysely hankkeeseen osallistuneiden kesken ja arvioidaan hankkeen jatkomahdollisuuksia. Lisäksi laaditaan toimintasuunnitelma, jota seuraamalla samankaltainen kokeilu voitaisiin käynnistää myös jollain toisella paikkakunnalla.

Mistäs tässä nyt sitten onkaan kyse?

Hankkeen kantavana ajatuksena on tutkimusaseman eli ÄlyAseman perustaminen yhteistyössä koulun kanssa. Tutkimusasema voi olla laavu, kota tai jotain siltä väliltä – siitä riippuen mihin rahkeet riittävät. Tutkimusasema on tukikohta, jossa voi istahtaa, syödä eväitä tai valmistaa ruokaa sateensuojassa.

Tutkimusasema voi olla laavu, kota tai jotain siltä väliltä.

ÄlyAsema tarjoaa mahdollisuuden ulkonaoppimiseen esimerkiksi säätä, vuodenaikoja tai ympäröivää luontoa seuraamalla. Se tieto, mitä kirjoista ja luokassa on opittu havainnollistetaan, ihmetellään ja tutkitaan luonnossa toiminnallisin menetelmin. Esimerkiksi matematiikkaa voi opetella kävyillä ja äidinkielen kirjoituksia voi tehdä kannonnokassa ympäröivästä luonnosta inspiroituen.

Pilottihanke Pihlajavedellä

Pihlajaveden Asema ja Tiedetila toimivat hankkeen organisaattoreina yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeen toteuttamista varten kootaan talkoo- ja työryhmä, joka osallistuu hankesuunnitelman mukaisiin tehtäviin. Tehtäviä voi olla esim. talkoolaisten ruokahuollosta huolehtiminen, varainhankinta, markkinointi, muu suunnittelu tai vaikka ihan vain kannustaminen.

ÄlyAsema perustetaan Kalliopuron luonnonsuojelualueen välittömään läheisyyteen, jonne on koululta kävellen n. 15 minuutin matka (~ 1 km).

Koululta kävelee ÄlyAsemalle n.15 minuutissa.

Pihlajaveden Asema ja Tiedetila tarjoavat resursseja hankkeen suunnitteluun ja organisoimiseen, apua markkinoinnissa ja hankkeen toteuttamisessa sekä konsultointipalvelua tutkimusaseman perustamista kohtaan. Pihlajaveden Asema ja Tiedetila toimivat hankkeen vetureina ja pyrkivät rakentamaan kestävän yhteistyömallin koulun ja paikallisten toimijoiden välille.

Kuka maksaa viulut?

ÄlyAsema hanke toteutetaan vapaaehtoistyöhön perustuen yhteiseksi hyväksi. Hankkeen suunnitelman mukainen toteuttaminen vaatii materiaalisia hankintoja, lähinnä tutkimusaseman perustamiseen, johon kerätään varoja varainhankinnan kautta. Varainhankinnan ja rahoituksen järjestämisestä vastaa ÄlyAsema hankkeessa mukana olevat toimijat.

Hankkeeseen mukaan lähteminen ei vaadi lompakkoa, auttaa voi monin eri keinoin.

Kiinnostuitko?

Mikäli kiinnostuit hankkeesta, pysy kuulolla ja seuraa meitä somessa. Jos haluat osallistua hankkeeseen, niin ota yhteyttä hankkeen vetäjiin.

Yhteystiedot:

  • Juha Käppi (juha.t.kappi@gmail.com)
  • Kari Kotiranta (tiedetilallinen@gmail.com)